Meillä oli oikein mukava lauantai päivä.
H-sisko tuli miehensä kanssa Porista käymään.
Asuntoa tutkittiin ja herra L ihmetteli käytännön ihmisenä pölyjen pyyhkimiseen kuluvaa aikaa.
En viitsinyt sanoa, ettei niitä pölyjä nyt niin innokkaasti pyyhitä. Siivoojat pyyhkivät sieltä täältä ja minä teen samoin.
Sisko tiesi, että jos kukan aikoo tuoda, niin sen on oltava valkoinen.
Oli löytynyt tulilatva, jossa on isot kerratut, valkoiset kukat. Kaunis.
Minulla on ollut paljon valkoista tulilatvaa, se kun menee sekä sisällä että parvekkeella. Toistaiseksi kukka saa olla parvekkeella.
Harmittavasti kukka jäi alalaitaan kollaasissa.
Mikä voittaa kotimaiset omenat?! Ei mikään. Ne ovat raakanakin parempia kuin ulkolaiset. Näitä riittää siskon pihassa "varkaille" asti.
Nämä omput ovat niin kauniin punaisia, että oikein houkuttelevat syömään.
Ovat vain vielä raakoja, siemenet ovat valkoisia.
Ei se minua silti haittaa, käyn pari kertaa päivässä hakemassa parvekkeelta syötävää.
Meillä oli hauskaa.
Nauraa sai kyllikseen, Herra L piti siitä huolen.
Ruoka oli hyvää, kiitos Mieheni.
Tuliaisia saimme liiankin kanssa. Sain kahdet pitkävartiset villasukat, kun onneton en itse osaa kutoa/neuloa.
Tuli myös iso purkki maailman parasta mustaherukkahilloa. Se on ihan oikeasti todella hyvää siskon tekemänä.
Vietimme niin kivan viisi ja puolituntisen ajan yhdessä, että jäi haikea olo,
kun auto kurvasi parkkipaikalta pois kohti Poria.
Seuraavaksi sitten suuntaa meidän automme Poriin.
Meidän kodinonnemme kukoistaa edelleen.
Kuukauden parin päästä se on vuoden verran jaksanut rehottaa ilonamme.
Kiitoksia edelliseen postaukseen kommentin jättäneille ja vierailijoille!!
Aurinkoista syysviikkoa kaikille!!