Kesäkuu toi kielot

 

Kesäkuu alkoi aurinkoisena ja mukavan lämpöisenä. Tuntui ihanalle kävellä kaupungilla, kun ei ollut paahtavan kuuma.
Kävin verikokeissa kuten eilenkin. Lääkäri ei kertonut, että on paastokokeita.

Kirjakaupassa poikkesin, mutta en saanut hakemaani kirjaa. Yritän huomenna muualta.

Ostin myös uudet ihanan pehmeät paksupohjaiset sandaalit. Niillä on hyvä kävellä reissussa ja lentokoneessa ne saa potkaistua helposti jalastaan pois.

Palasin kotiin torin poikki ja siellä istui jälleen minun vakiomyyjäni. Nyt oli myynnissä kielokimppuja. Pakko oli ostaa 2 kimppua. Tietenkään minulla ei ollut käteistä, mutta lupasin mennä huomenna maksamaan. Meidän kaupankäyntimme on aina tälläistä, mutta hän luottaa minuun, koska olen aina maksanut.

 

Tässä keittiön pöydällä olevat kielot. Laitoin ne vaaleanpunaiseen Arabian Sointu-kannuun.
 

Olohuoneen kielokimppu on matalassa kristallivaasissa. Ja tuoksu on huumaava!
Luulen, että ostan huomenna omaan huoneeseeni vielä yhden kimpun.

 

Olen hankkinut muutaman kasvikirjan. Ylärivin vas.puolinen kirja on v.1966 ja siinä on vain mustavalkoisia kuvia. Malli sivusta kansikuvan vieressä. Toisessa ylärivin kirjassa on hienot värikuvat. Keskirivin vas.puoleinen kirja on vuodelta 1953 ja siinä on lapsille tarinoita pitkin kirjaa. Se on hauska kirja. Alarivin kirja on uusin v.2005 ja se on tosi upea. Kielosivu ja kissankellon kuva+ teksit ovat tästä kirjasta. Se on täynnä pieniä ihania kertomuksia.

 

 

 

Arkun päällä on Turusta ostettu vanha Raamattu. Se on vuodelta 1840. Isoa kaunista tekstiä ja koko kirja on hyvin siisti, vaikka sivut ovatkin ajan myötä tulleet ruskeiksi. Näitä kirjoja on yli toistakymmentä jonkin matkaa, eri kokoisia, eri vuosilta, parempi- ja huonompikuntoisia.


Olen ollut erittäin laiska ottamaan valokuvia viime viikkoina. Suurin piirtein kaikki kirppislöydöt on kuvaamatta, enkä enää kohta edes muista mitä ne ovat.

Samoin minusta on tullut laiska päivittämään blogiani ja seuraamaan toisten blogeja.
Minulla on 2 rankkaa viikonloppua takana ja ne ovat vieneet yllättävän paljon minulta voimia.

En tiedä, täytyiskö pitää taukoa tai käydä vain parin kolmen päivän välein koneella.
Jotenkin tuntuu, että kaikki on levinnyt käsiin.
Tämä bloggailu on ollut melkein kuin työtä minulle, enkä koskaan kyllä luopuisi tästä harrastuksesta. Nyt vain jotenkin tökkii. Ehkä tarvitaan jonkinlaista taukoa.


Edellisessä postauksessa unohdin kiittää JaanaElinaa saamastani tunnustuksesta.
KIITOS JAANAELINA! Olen pyytänyt häneltä anteeksi hänen blogissaan.

 

Tässä kummajainen, joka vain sitkeästi pysyy hengissä. Eipä ole ennen kodinonni minulla noin rehottanut.


Kiitos lukijoille, kommentoijille ja vierailijoille!!



Aurinkoista viikkoa kaikille :)